Kissan hampaiden poistosta

Toinen kissatarina ja toinen hoitokertomus, jota olisin kovasti kaivannut netistä. Keskustelupalstajuttuja löytyy jonkun verran mutta ne tuppaavat jäämään kesken eikä lopputulosta aina ole luettavissa. 

Kyseessä on kissan hampaiden poisto. Meidän seniorimme Rambo on nyt 16-vuotias ja porskuttaa munuaisten vajaatoiminnasta huolimatta aika hyvin. Munuaisarvojen nousu huomattiin siis 4 vuotta sitten ja on pysynyt ruokavaliolla stabiilina. Kuukausi sitten ultrassa löydettiin polykystinen munuaissairaus, joka on periytyvä sairaus (tavataan pitkäkarvaroduilla ja mm. persialaiskissoilla). Ollut ehkä jo syntymästä saakka ja oma diagnoosini siihen miksi arvot pysyvät niin stabiileina. Jos munuaisten toimintakyky heikkenee kystien kasvamisen myötä, niin jos kystat pysyvät saman kokoisina, ehkä arvotkin samoina?

Toinen löydös oli Rambon todella huonokuntoiset hampaat. Valittelin samalla eläinlääkärille Rambon hengityksen mätää hajua. Hengitys on haissut varmaan pari vuotta ja hammaskiveä on poistettu 2 kertaa vuodessa. Eräs eläinlääkäri diagnosoi hengityksen hajun johtuvan munuaisista ja totesi Rambon kuolevan narkoosiin jos huonot hampaat poistetaan. Toinen eläinlääkäri taas oli ehdottomasti hampaiden poiston kannalla, sanoi niiden heikentävän kissan elämänlaatua erittäin ratkaisevasti. Sanottakoon että jälkimmäinen eläinlääkäri oli oikeassa.

Lyhyen harkinnan jälkeen varasin kissalle ajan Evidensiasta. Täytyy sanoa että Rambo sai ehkä maailman parasta hoitoa. Kissa taisi sen itsekin tietää koska alkututkimuksen ajan pötkötteli tutkimuspöydällä ja huiskutteli hienoa häntäänsä. Todettiin hammassyöpymää *huiskis*, sekä ientulehdus *huiskis*. Muuten on erittäin nuorekas ja hyväkuntoinen kissapappa, sanoi lääkäri *huiskis huiskis huiskis*.

Tässä pari kuvaa leikkausta seuraavana päivänä: (uni maistui ja särkylääkkeet tekivät tokkuraiseksi)

Ramboa nesteytettiin yhteensä 4 tuntia, jotta munuaiset eivät ottaisi narkoosista kovin siipeensä. Hampaita poistettiin 6 kpl, juurissa mätää (haju) ja paha tulehdus, ainakin kahdessa hampaassa syöpymää. Tuo kissan hammassyöpymä on niin yleinen ettei edes vakuutus sitä kovaa, olikohan 30 % kissoista jotka vanhemmiten siitä kärsivät eikä sitä voi ennalta ehkäistä.

Tässä lenkkeillään jo kuten ennenkin ja nautitaan kesästä:

 

Nyt poistosta on reilu viikko, Rambo syö kuten ennenkin, lenkkeilee ja kehrää. Ja mikä tärkeintä; pääsee kanssamme kesälomalle nauttimaan mökkielämän vapaudesta. Hetki vain ja kesä kerrallansa, ajattelemme Rambon kohdalla. Ja mikä ihaninta; tällä kertaa saimme kissan elävänä takaisin lääkärikäynniltä. Niin ja arvatkaa haiseeko hengitys enää? Ei todellakaan. Tähän voin vain todeta että on eläinlääkäreitä ja eläinlääkäreitä.

Hieman hassusti jää tuo huuli välillä :D

Älä jätä meitä päiväkoti

Nyt on se aika kesästä jolloin kuopuksen kesäloma alkaa. Viime vuonna kun koululainen lopetti ensimmäisen luokan, ilmoitimme päiväkotiin kuopuksen loman samaan aikaan. Virhe, iso virhe. Kaikki kaverit jatkoivat päiväkodissa, ei ollut mitään tekemistä, isosiskolla oli omat kaverit ja menot, tylsää tylsää… 

Tänä vuonna kaikki on toisin ja hyvä niin. Ryhmäkoko pienentyi huimasti kesäkuun alussa, mikä tarkoittaa enemmän retkiä, vähemmän meteliä ja enemmän huomiota aikuisilta. Eilen oli jopa juhannusjuhlat ja koska aamupäivällä paistoi aurinko, oli päiväkodin pihalle viritetty ihka oikea tanssilava, jossa perinteiset lavatanssit, sen lisäksi grillimakkaraa, kukkaseppeleiden solmimista ja saappaanheittoa. Olisinpa itsekin saanut olla mukana <3

On ollut todella huojentavaa istua töissä tietäen että lapsi on valvotuissa olosuhteissa ja joku muu tekee ruoan :) Mieskin pääsee helpommalla työskennellessään kotona koska koululainen on suurimmaksi osaksi ulkona kavereiden kanssa. 

Kuopus tuppaa jatkuvasti unohtamaan kiellot poistua pihalta. Muutamalta äidiltä olen kuullut että ”minä en päästänyt vielä tuon ikäistä muualle kuin kotipihalle”. No en päästä minäkään mutta kun se menee? Ainoa vaihtoehto on olla itse mukana päivystämässä eikä pliis huvita seistä tuntitolkulla ulkona. Kauas ei lapsi tietysti ole koskaan lähtenyt mutta parin pihan päähän kuitenkin. Ei kai lasta voi sisälläkään olemaan pakottaa tai isosiskoa vahtimaan jatkuvasti kun omienkin kavereiden kanssa olisi kiva olla? Tässäkin asiassa päiväkoti auttaa :)

Tietysti lapsi itse kyselee milloin loma alkaa ja kuinka monta yötä vielä. Ajattelin kuitenkin tehdä lomakamman siihen kun mennään yhdessä mökille ja koko perheen loma alkaa. Siihen on vielä pari piitkää viikkoa.

Sitä ennen oikein rentoa ja leppoisaa juhannusta kaikille!

Meidän lapset ei tappele

Joo niin vissiin :D
Näin minä ajattelen jos joku sanoo noin. Siis ensimmäinen ajatus on ”valehtelija”. En tosiaankaan usko että maailmassa on yhtään sisarusparia tai –parvea joissa ei tapeltaisi tai riideltäisi. Varmaan on seesteisiä kausia, niitä on onneksi meilläkin muuten tulisin hulluksi tai olisin jo.

Meillä riitaa tulee varmaan eniten siitä jos toinen kokee että toinen ei saa jotain mitä toinen saa; enemmän vanhempien huomiota. Sitähän se, maalliset asiat meillä jaetaan tasan tarkkaan tasan. Vaikka toinen ei olisi kotona kun jotain ostetaan, niin ostetaan sille toisellekin, silti. Tähän ovat onneksi jo lapsetkin tottuneet ja osaavat sanoa että ostetaan sillekin.
Mummolakeikoille pääsevät vuoronperään (ja sitä vanhempien hermolepoa kun kotona on vain yksi lapsi!) ja siellä ollaan tasan niin monta yötä kuin se toinenkin oli silloin 2 kuukautta sitten (tästä on parempi tehdä kirjalliset muistiinpanot). Arkisissa tilanteissa jos toinen on ottaa vapaana olevan tavaran vaikkei se toinen sitä juuri sillä hetkellä tarvitsisikaan, niin VOI tarvita. Tai jos huijataan pelissä. Onhan näitä. Pitäisi opettaa lasta sekä pitämään puolensa että joustamaan omissa tarpeissa. Ei mikään helppo rasti, aikuisellekaan.

Palatakseni hermoja raastaviin kausiin kun sitä sopua ei löydy, ei sitten millään. Kesäloma on yksi niistä. Poikkeuksetta joka vuosi mietin tulevaa lomaa kauhunsekaisin tuntein. Ihmismieli on siitä armollinen että se myös unohtaa edelliset kesälomat hyvin nopeasti. Viime vuotisia lomakuvia katsellessa tulee vain ja ainoastaan hyvä fiilis, sillä kuka nyt tappelevia lapsia kuvaisi? –Ei kukaan.
Ja parempi niin, koska hyvät muistot siivittävät uusiin ihaniin muistoihin ja innostavat tekemään uusia lomasuunnitelmia :D Niin myös tänä vuonna. Varasin jo junaliput mökille ja pitkä lomaa siintää edessä ilman sen tarkempia suunnitelmia. Ihana. Suomen kesä <3

Sitten on kesäillat. Kun lapset vihdoin viimein nukkuvat, toinen on usein nukahtanut vanhempien sänkyyn. Mennä sinne tuhisevan pienen ihmisen viereen joka hieman liikkuu unissaan ja kietoo peittoa paremmin ympärilleen ja on lämmin. Tai kun mies kantaa nukkuvan lapsen vahvoilla käsivarsillaan omaan sänkyyn, pieni käsi retkottaa rentona miehen käsivarren yli. Lapsen läheisyydestä voi humaltua, kirjoitti Laura Friman blogissaan. Kyllä, allekirjoitan. Sopivissa annoksissa :D

Olisi ihan tosi kiva kuulla mistä teillä riidellään (koska en usko ettei riidellä :D) ja millä sopu syntyy?

Oletko keksinyt kuningaskeinon jolla saat riidan helposti poikki? Jos, niin jaa täällä pliiiiss!

Aurinkoisia kesäkuun päiviä ihan kaikille!