Voi en malta enää
odottaa, kohta se on täällä taas. Nimittäin LOMA! Kesäloma.
Tämä on aina se
kutkuttavin ja ihanista ihanin aika kesässä kun lomaan on enää pari hassua
päivää ja kaikki on vielä edessä. Aamuliikenne hiljenee, sähköpostit vähenevät…
Pinna kiristyy työssä kun koko maailma pitää saada valmiiksi ennen kesälomia.
Iltaisin väsyttää tai väsyttää oikeastaan jo kotimatkalla niin että olen parina
viimeisenä päivänä nukahtanut bussiin. Aamulla kun kello soi, mielessä on
ensimmäisenä ajatus ei enää montaa aamua…mieli käy jo mökkilaiturilla ja
torikahveilla, kotimaisilla mansikoilla, kuohuviinilasillisilla,
uimareissuilla, mökin puusaunan löylyn tuoksuissa. Näitä on niin lukemattomia
juttuja!
Kuten kaikki
muutkin, olen ajoittain kironnut tämän kesän ankeaa säätä. Mutta; tätä Suomi
loveria ei kyllä ulkomaille kesällä saa vaikka sataisi pikku-ukkoja. (Ei tämä ihan totta ole, jatkuva vesisade kiristää kaikkien pinnaa varsinkin mökkikesänä). Useimmiten
aurinko kuitenkin paistaa, kaikki kukkii ja tuoksuu ja ilma on raikas. Usvainen järven pinta illalla, kuikan huuto, muikkuveneen hiljainen säksätys yöllisellä järvellä (joskus ei sitäkään, vain hiljaisuus)
Nukkuvat lapset tuhisevat hyttysverkon alla, lasi viiniä ja leffan katselua miehen kanssa, kissa käpertyneenä jalkopäähän. Aamulla edellisenä iltana poimitut tuoreet mustikat jogurtin kanssa. Villasukat jalkaan jos on ihan pakko.
Käsi
sydämelle; onko suomalainen mieluummin Suomessa vai kärvisteleekö Kreikan 45
asteen helteessä?
Kummasta sinä
pidät? Minun ei tarvitse edes sanoa :D
