Iltapala by aviomies

Ollaan oltu kipeinä, lapset ja minä. Ensin influenssaa, sitten tavallista nuhaa ja yskää.. Kuopuksella myös korvatulehdus.

Viime torstaina oli niin vetämätön olo, että ajatus lasten ruoan laittamisesta, iltasaduista ja muista rutiineista puhumattakaan muodosti kylmän hikikalvon otsalle.

Pyysinkin miestä hoitamaan iltapalan. Tässä tulos, tattadattaDAA:

 

 No, hyvää oli ja kaikille maistui :) Se kai se, pääasia...

Päivä esikoisen kanssa

Mitä ihanaa tehtiin?

Mentiin leffaan ja sitä ennen ostettiin isot karkkipussit :D

Ihanaa että on sen ikäinen lapsi jonka kanssa voi syventyä leffaan ja luottaa siihen että lapsi on hiljaa :)
Mikko Mallikas, Risto Räppääjä, Helinäkeiju, kaikki käy...

Päivä kuopuksen kanssa

Teen nyt edelleen 4-päiväistä viikkoa. Rahaahan aina tarvitsisi lisää, mutta onko se sitten niin että se mikä tulee, myös menee. Easy come, easy go?
Nautin kovasti yhdestä arkivapaastani, enkä siitä mielelläni luopuisi.

Tällä hetkellä vielä arkivapaani jakaa kanssani 3v. kuopus. Ajatuksena oli ennen joulua, että tämän vuoden alusta kuopuskin aloittaisi 5-päiväisen viikon päiväkodissa, kun 6v. isosiskokin sitä kovasti kyselee ja yhdessä tuntuvat päiväkodissa viihtyvän, kun nyt vielä tämän kevään ovat samassa paikassa.
Nyt, kun 3-vuotiaani on alkanut enemmän ja enemmän leikkiä omissa oloissaan ja mielikuvitus jyllää, en yhtäkkiä raaskikaan riistää häneltä tuota ylimääräistä vapaapäivää. Niin hauskaa tuntuu olevan kun kaikki lelut ja vehkeet ovatkin yhtäkkiä yksin hänen käytössään. Esikoinen kun on kuitenkin saanut kokea tuota luksusta 3 vuotta ennen siskon syntymää, ja aika kauan senkin jälkeen, koko siskon "toukkavaiheen" ajan.

Olisi kiva kuulla muiden ratkaisuja, oletteko olleet vain toisen lapsen kanssa kotona pidempään esimerkiksi? Vaikuttaako lapsen persoonallisuus ratkaisuun esimerkiksi?

Viime vapaapäivänä katsottiin Myyrää. Muistatteko tuon ihanan tsekkiläisen animation? Ihan lemppari omassakin lapsuudessa. Tuntuu että saa palata takaisin johonkin tuttuun ja turvalliseen sitä katsoessa :)

 

 

Intensiivinen keskittyminen pipo päässä :)

 

 

Illalla lähdimme vielä pulkalla lenkkeilemään ja katsomaan talvisia maisemia:

Seuraavassa tekstissä palaan päivään esikoisen kanssa :)

Nyt alkoi sokerilakko!

Siis eilen. Olin jo pidempään miettinyt tuota sokerilakkoa, mutta en halunnut pilata sillä joululomaani :)
Siispä loppiaisen eli viimeisen lomapäiväni jälkeen oli luontevinta aloittaa. Koska kaupat olivat loppiaisena auki, kävin vielä ostamassa kaikkia lemppareitani (Fazerina, Marabou Dröm Krisp ja Turkinpippurilaku) ja nautiskelin vielä illalla, kun lapset olivat nukkumassa. Mies aloitti lakkonsa jo maanantaina mutta eipä tuota minun mässäilyni näyttänyt haittaavan.

Kuva on valmistajan. Itse asiassa, hah hah haa, löysin kuvaa etsiessäni aika lukuisia blogeja jossa tama kyseinen suklaa on noteerattu :) Kuuluu myös minun ehdottomiin lemppareihini.

Olen toteuttanut sokerilakon kerran aikaisemminkin, kestona 1 kk. Silloin syynäsin jopa tuoteselosteet, jolloin tajusin kuinka paljon ns. piilosokeria onkaan. Siis lähes joka ruuassa! Suolakekseissä. croissanteissa, maustekastikkeissa... huh huh. Nyt ajattelin ainakin alkuun karsia vain tuotteet joissa selkeästi on sokeria.

Vaikutuksista muistan sen verran että kahden viikon jälkeen sokerinhimo oli pahimmillaan. Kävin karkkihyllyä kuin, no narkkari. Löysin yhden ainoan lakupussin jossa makeuttajana oli glukoosisiirappi. Vein sen voittajan elkein kotiin, missä mieheni totesi lakonisesti sen olevan sokeria. Kaappiin siis meni lakupussi. Nyyh.

4 viikon jälkeen paino ei ollut tippunut grammaakaan mutta selkäläskit oli hävineet. Ne sellaiset inhottavat hötöt, mitkä eivät pienene millään treenaamisella. Muuten olemus oli sutjakampi ja vyötärö kunnolla esillä. Myös iho hehkui. Kyllähän se on tutkittu että sokeri vanhentaa ihoa:

http://www.mtv.fi/teemasivut/kauneusvinkit/ihonhoito/artikkeli/onko-tama-ryppyjesi-lahde-vaara-ruokavalio-vanhentaa/3312564

Niin. Kokeillaan taas!

Onko muilla hyviä kokemuksia tästä? Kuinka kauan kestit olla ilman sokeria?

Luonnonrauhaa: Onko aamurusko päivän pasko?

Lomat on lusittu. Johan sitä olikin. Allekirjoittanut otti kyllä arjen ilolla vastaan. Ainoa mikä ahdistaa, on aikaiset aamuherätykset. Lomalla nukuttiin lasten kanssa suruttaa ysiin tai puoli kymppiin, mikä oli aivan luksusta. Tuntui, että lapsetkin olivat paljon paremmalla tuulella koko päivän. Muutenkin olivat aivan innoissaan lomasta, murut <3
Esikoinen tehtaili jo kalenterin seinälle, johon hän kuulemma laittaa ruksin joka aamu, kunnes on pääsiäinen :)

Lomalla oli muutenkin aikaa omalle harrastukselle eli valokuvaamiselle. Koska olen vähän laiska, on tässä blogissa vain kännykkäkuvia. Järkkärillä kuvaan paljon luontokuvia, ja itse asiassa tuo otsikon kuva on järkkärillä otettu eli laatueronhan huomaa. Siinä on kuitenkin oma hommansa, että siirtää kuvat koneelle, muuttaa ne jpg-muotoon ja hieman käsitteleekin. Eli nopeammin pääsee lätkimällä kuvat vaan puhelimesta tänne. Ja ihan ok ominaisuuksia on myös iphonessa, eli kuvia voi käsitellä ainakin pikkuisen.

Tässä esimerkkinä kännykkäkuvia "Sinisestä hetkestä" eräällä iltalenkilläni:
(valitin tylsyyttä eräänä iltapäivänä Uuden vuoden jälkeen ja mies käski lenkille. Kas sieltähän tuli takaisin aivan eri nainen! :))

Tykkään kuvata auringonnousuja ja –laskuja. Pari aamua olen hytissyt pakkasessa odottamassa auringonnousua. Olen tehnyt havainnon, että hienoina pakkasaamuina auringonnousu on yllättävänkin pliisu, kun taas sateiseksi luvattuna päivänä on mitä mahtavimmat värit taivaanrannassa. (No yllättäen joululomalle ei sattunut yhtään tällaista hienoa aamurusko-aamua, työaamuina niitä saa sitten ihailla bussin ikkunasta.) Onko aamurusko siis päivän pasko?

Vertailun vuoksi 2 kuvaa. Ensimmäinen on otettu harmaan päivän aamuna ja toinen taas kirkkaan pakkaspäivän aamuna:

 

Kyllähän tuossa ykköskuvassa siis enemmän väriä on.

Huomasin että tätä asiaahan on oikeasti tutkittu! Seuraava juttu Tiede-lehdessä on aika hauska: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/onko_meilla_saaviisas_kansa_

 

 

Tämä on iltarusko (iltarusko illan usko)

 

Oli miten oli, oma aika keskellä luontoa tekee hyvää. Olen jopa tehnyt näitä aamu- ja iltalenkkejä sitten etten todellakaan ole nähnyt muita ihmisiä. Joskus rusakon. Harvinaista Helsingissä!

Yksin ... :-)