Loma lomalomaloma! (ei minulla)

Terve pitkästä aikaa! Alkukesä on hurahtanut ohi lähes huomaamatta ja heräsin siihen että kohta on jo juhannus. Iskee paniikki kun ajattelen että tästä lyhyestä kesästä on ehdittävä ottaa kaikki ilo irti.

Oma loma alkaa vasta heinäkuun puolella, mutta koululainen on toki jo toista viikkoa lomalla ja kuopuskin aloitti lomansa viime perjantaina. Ensimmäinen koulutodistus komeilee siis hyllyssämme :)

 Ensimmäinen kevätjuhla oli ihana, vaikkei meille oltukaan varattu varsinaisia istumapaikkoja juhlassa (koulu on pieni, joten vain esiintyvien luokkien vanhemmat oli ”kutsuttu”). Kuitenkin saimme seurata juhlaa oviaukosta. En tiedä olisiko sittenkään pitänyt...

Siinä vaiheessa kun kutosluokkalaiset saavat ruusut ja opettajat lauloivat omalla sanoituksella ”On laiva valmiina lähtöön”, minulla oli kyyneleissä pitelemistä. Siihen päälle vielä Suvivirsi <3. Nieleskelin minkä kerkesin, ajattelin että en nyt nolaa lastani pillittämällä täällä :D Kuopus onneksi koetteli hermoja tasaiseen tahtiin kun häntä nyt ei sitten olisi voinut vähempää kiinnostaa toisten kevätjuhla, johan se oli jo ollut ja mennyt..

Tässä kuva sieltä:

Jotenkin sen vapauden tunteen tavoitti ihanalla tavalla vaikkei itse ollut lomalle jäämässäkään. Ja kyllähän suoraan sanottuna tuo koulun loppuminen helpotti näin vanhempana. Mietin oikeasti kuinka selvisinkään siitä viimeisestä viikosta; joka päivä oli poikkeusaikataulu, oli retkeä, jätskirahaa, lelupäivää, namipäivää, opettajien lahjoja (muistin jopa jokaisen).

Kesä, loma, vapaus:

Yhdet jäähyväiset jäivät erityisesti mieleeni. Kuopuksen päiväkodissa oli valmistuva lähihoitaja, mies, joka teki muutaman kk:n työpanoksen siellä osana lopputyötä. Meidän kuopuksella ja hänellä synkkasi erityisen hyvin, halusimme muistaa häntäkin ja sain ilon jutella vielä hänen viimeisenä työpäivänään, ja kiittää <3 Sijaisvanhemmiksi olivat hakeutumassa vaimonsa kanssa. Näitä lyhyitä kohtaamisia tulee aina välillä, mutta tämä oli erityinen.