Kovin muodikasta tuntuu nykyään olla erityisherkkä. Aikakauslehdet pullistelevat artikkeleita tästä ilmiöstä ja netissä oman erityisherkkyytensä voi mitata erilaisilla testeillä. Okei, myönnän että tein yhden ja sain tulokseksi 22/23. Kärsin kovista äänistä, jatkuvasta metelistä, liian kylmästä ja kuumasta. Kuitenkin kykenen olemaan jonkun aikaa nälässä tai esimerkiksi märissä vaatteissa, toisin sanoen epämukavissa olosuhteissa.
Tätä määritelmää ei kuitenkaan ollut kun esikoiseni oli 3. Silloin ihmettelin kun liika lämpö aiheutti mielestäni suhteettoman reaktion (okei, luinhan minä että lapsi ei hikoile samoin kuin aikuinen eikä niin ollen kestä samalla tavalla myöskään hellettä). Nukkumaan mennessä piti suorittaa tietyt rutiinit tietyssä järjestyksessä (5 ero unirätti ja muovinen kuorma-auto missä sisällä pikkuinen muovikissa). Vaatteiden laput kutittivat, farkkuja ei siedetty epämukavan materiaalin takia ja sukan saumat eivät saaneet painaa. No, pikku juttujahan nämä, enkä hetkeäkään ajatellut näissä jutuissa olevan mitään kummallista. Toisen lapsen myötä olen kuitenkin oppinut että ehkä jokaista lapsen vaatimaa asiaa ei tarvitse toteuttaa vaan voi sanoa vaan napakasti että pää tyynyynja nyt nukutaan.
Esikoiselle myös päiväkodissa olo ei kuulunut mukavuusalueelle. Paitsi niinä päivinä kun toimittiin pienryhmissä. Silloin sain aina kuulla miten mukavasti päivä olikaan mennyt. Johtui varmasti suurelta osin ujoudesta ja siitä että meteliä ja härdelliä oli luonnollisesti vähemmän.
Kuopis taas viihtyy erinomaisesti (samassa) päiväkodissa ja 8 viikon kesäloman jälkeen näkyi vaan jalkapohjat portilla kun hän pääsi päiväkodin pihalle ja kavereiden luo, pitkästä aikaa.
Erityisherkkyyttä tai ei, on suuri rikkaus seurata kahden hyvin erilaisen lapsen kehitystä äidin näkökulmasta <3.
Miten teillä?
Elämä on ihanaa ja rankkaa pienten lasten äitinä. Samalla pienetkin asiat tekevät elämästä kauniin.
lauantai 13. elokuuta 2016
keskiviikko 10. elokuuta 2016
Lapsiperheen kesämatka Tammisaareen
Hei vaan
kaikille,
Tässä onkin tovi
vierähtänyt ja keskikesäkin loman merkeissä. Jostain syystä ei blogia tule
lomalla päivitettyä. Mietin kyllä koko blogin jatkuvuutta kun on niin
tylsää tämä (lähes) yksinpuhelu.
No, joka
tapauksessa, koska itsekin luen ja tutkin tosi mielelläni muiden kokemuksia
matkakohteista lasten kanssa, laitan tähän kuvauksen lyhyestä
kesälomamatkastamme Tammisaareen, joka oli oikein onnistunut ja hyvin valittu
kohde. Emme ole aikaisemmin käyneet siellä, emmekä kuulleet muiltakaan
kommentteja. Sen tiedon ongin selville että majapaikkamme lähellä on iso
leikkipuisto ja uimaranta, mitäpä sitä muuta lapsiperhe tarvitseekaan :-)
Meidän
majoitusvalintamme oli Motelli Marine. Saavuimme bussilla Tammisaaren linja-autoasemalle ja
otimme siitä taksin vain huomataksemme että matkaa oli noin 700 metriä :D
ilmankos taksikuskia hymyilytti. Perillä meitä odotti huoneisto, vaatimaton
mutta kodikas. Makuuhuone erikseen, kylpyhuone ja olohuone jossa 2 vuodesohvaa. Takaovi antoi pienelle takapihalle, jota ei ole siis millään
tavalla aidattu vaan sen samaa tilaa muiden rivissä olevien huoneistojen
kanssa. Siinä oli pieni terassi missä pöytä ja tuolit. Takapihalta näkyi
merelle ja siihen isoon leikkipuistoon.
Ensimmäisenä ilta
vettä tuli kuin Esterin.. sieltä, joten emme tehneet muuta kuin otimme juoksun
Kotipizzaan, joka sijaitsee noin 500 m päässä. Siellä syötiin vatsat täyteen ja
hyvää oli. Kävin vielä yksin kaupassa ostamassa illaksi herkkuja. Koko yön
satoi kaatamalla vettä, joten sää ei ihan parastaan antanut loman vietolle
kesäkaupungissa…
Heti motellin
lähellä ja siten myös Tammisaaren keskustan lähellä sijaitse hiekkaranta on
lapsille ihan huippuhyvä. Matala ranta ja hienoa hiekkaa. Rannalla on myös
pukukoppi.
Aikuisille on hieman kauempana uimalaituri, joka näkyy kuvassa.
Ranta on siis todella niin matala että aikuisen on ihan turha edes yrittää uida
siinä.
Tammisaaren
keskusta on kertakaikkiaan viehättävä.
Matalia puutaloja, kaunis kivikirkko ja
kesäkahviloita. Tässä eräs suosituimmista, Cafe Gamla stan
:
Kahvilassa on sisäpiha, jossa pöydät viehättävästi omenapuiden alla.
Itse sisätila on ahdas, mutta pöytiintarjoilu on iso plussa, ettei tarvitse
itse seilata tarjottimien kanssa ahtaissa tiloissa. Jono on nimittäin taattu!
Lapsille oman lisänsä toi kaksi viereisen talon kultaista noutajaa jotka
vierailevat ahkerasti kahvilan pihalla.
Tarjolla oli myös elävää musiikkia.
Kahvia saa santsata samaan hintaan ja kahvileivät olivat ihanan kotitekoisia.
Myös jäätelöä on myynnissä.
Kävimme myös hakemassa leivoksia mukaan konditoriasta:
Mikä valinnan vaikeus!
Ihan huippuhyviä olivat.
Ravintolatarjonta
on mielestäni juuri sopiva, jos ei etsi gourmet-elämyksiä. Itse kävimme
kiinalaisessa ravintolassa, jossa oli lapsille tarjolla mm. lihapullia sekä
Kotipizzassa. Uimarannan vieressä on kioski mistä saa ostaa todella hyviä
hampurilaisia ja mm. ranskanperunoita. Toki sitä gourmet-tarjontaakin löytyy
mutta se on meitä varten ehkäpä joskus vähintään 5 vuoden päästä.
Heippa Tammisaari, tulemme varmasti takaisin.
Haluaisitko sinä suositella Suomessa kivaa kaupunkia tai kohdetta lapsiperheelle?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)