Kevätmatka Ranskan Antibesiin

Teimme perheen kanssa kevätmatkan Ranskan Antibesiin. Moni on kysynyt miten päädyimme juuri tuohon paikkaan. Ehkä ajatus alkoi kytemään viime vuoden marraskuussa kun olin esikoisemme kanssa juhlimassa Nizzassa hänen 10-vuotista taivaltaan maan päällä. Olen nimittäin luvannut molemmille lapsille että lähdemme kaksin reissuun sinä vuonna kun täyttää 10. Kuopus saa odotella vielä reilut 2 vuotta omaa reissuaan. 

Esikoinen tuumasi Nizzassa että voisimmeko tulla tänne seuraavaksi koko perhe? Koska periaatteessa en halua käydä toista kertaa samassa paikassa, aloimme mieheni kanssa tutkia olisiko etelä-Ranskassa muita kivoja kohteita.

Huomaan että iän myötä (?) olen alkanut kaivata rauhallisia lomakohteita. Nizzahan ei marraskuussa ole mikään turistirysä mutta silti tuntui että porukkaa oli liikaa. Antibes tuntui ”uneliaammalta” paikalta. 

Valintamme oli seudun ainoa hotelli jossa oli sisäuima-allas. Kun Ranskassa ollaan, niin eipä ole itsestään selvää että lapset ovat tervetulleita joka paikkaan, ei ainakaan uima-altaaseen tai ainakaan milloin vaan. Niinpä lapset saavat uida klo 12-14 ja klo 17-18.45, oletettavasti niihin kellonaikoihin jolloin kauneuttaan hoitavat rouvat nauttivat lounasta tai iltapäiväteetä. Meitä tuo rajoitus ei haitannut – olipahan hyvä syy saada lapset ylös altaasta, 2 tuntia kun ei normaalisti tunnu missään jos on uimisesta kyse. Tietysti kaikki hotellin lapset ovat siellä sitten samaan aikaan mutta turistikautena eli kesällä on myös 2 suurta ulkoallasta auki ja niissä ei ole aikarajoituksia. 

Hotellin henkilökunta oli erittäin ystävällistä, lapset hakivat jopa piirustuspaperia respasta kun sitä ei lähikaupasta löytynyt. Saimme pyynnöstä myös lisää tyynyjä sekä toisen viltin ja lakanan lasten sänkyyn. Jostain syystä sekä parisängyssä että sohvasängyssä oli yhteiset valtavat peitot. Onneksi niin suuret että nukkuminen onnistui ilman että toinen kiskoi koko peiton itselleen. Lapset pyörivät sen verran että heille omat peitot ovat lähes välttämättömyys ja onneksi se onnistui.

Meillä oli käytössämme huoneisto jossa oli yksi erillinen makuuhuone ja keittiönurkkaus. Terassiparveke josta osittainen merinäköala. Ei huono sanoisi Uotisen Jorma. 

Erittäin toimiva, joskin totesimme että lapsille tuo levitettävä sohvasänky alkaa olla jo hiukan epämukava, parasta olisi jos kaikille olisi ihan oikeat sängyt. Aamiaisen halusimme omasta pikkukeittiöstä huolimatta nauttia hotellin ravintolassa. Äidille aina luksusta päästä valmiiseen pöytään! Aamiainen oli ranskalaiseen tapaan aika hintava, 18 € per aikuinen mutta laskua kompensoi huomattavasti se että alle 12-vuotiaat syövät ilmaiseksi! Näköala ravintolasta on myös vertaansa vailla. 

Kelit olivat varsin kesäiset huhtikuussa, lähemmäs 20 astetta ja Suomelle tyypillinen kylmä kevättuuli puuttui kokonaan. Itse en takkia käyttänyt koko aikana, lapsille riitti kevyet tuulitakit pilvisenä päivänä.

Jos tekemistä kaipaa niin Antibesin keskusta eli vanha kaupunki on oikein viehättävä, paljon kapeita kävelykatuja ja kivoja kahviloita yms. Kävimme myös Picasso-museossa joka itsessään on näyttävä vanha rakennus aivan meren äärellä. Picasson taidetta löytyy ylimmästä kerroksesta, alhaalla on vaihtuva modernin taiteen näyttely. Grimaldien poppookin on asunut siellä joskus 1800-luvulla. Picasso itse on asunut puolisen vuotta tuossa rakennuksessa 1940-luvulla. 

Muuten riitti tekemiseksi uiminen (ja uiminen ja uiminen….) sekä päivittäinen kävely kauppaan, meren rannalle tai lähipizzeriaan. Ihanan kiireetöntä yhdessäoloa. 

5 päivää hurahti ihan hetkessä ja lentokentälläkin aika kului kun 7-vuotias oli pakannut Uno-kortit mukaan.

Eipä muuta kuin kohti seuraavia seikkailuja!