Suomenlinnan retki

Voin aloittaa siitä kun vietimme juhannusta mummin luona ja kuopus oli jo etukäteen esittänyt toiveen jäädä sinne yksin, tai siis kahdestaan mummin kanssa. Juhannus itsessään meni mukavasti ja rauhallisesti, lasten ehdoilla (kuten nykyään vähän kaikki). Grillattiin mummin luona ja juhannuspäivänä uitiin rannalla (allekirjoittanut kastoi talviturkkinsa vihdoin, HUOM.)

Juhannuspäivän iltana tulimme siis kolmisin bussilla kotiin ja kuopus jäi iloisena vilkuttamaan mummin autoon kun kurvasivat pois linja-autoasemalta. Vähän se aina kirpaisee kun lapsesta eroaa vaikka tietää ettei toisella ole mitään hätää. Ja miten ihanaa onkaan antaa se kaikki huomio yhdelle lapselle.

Kuopuksen kanssa Kivinokkaan retken tehtyämme, sovimme esikoisen kanssa että hänen kanssaan tehdään myös retki, ja se suuntautui tällä kertaa Suomenlinnaan. Helsingin Suomenlinna on paikka jonne mielestäni täytyy päästä ainakin kerran kesässä! Ja helpompi mennä jo itsenäisen koululaisen kanssa kuin mieheni leikkisästi nimittämän ”Aikapommin” kanssa (jos tosin nimike ei kovin kaukaa liippaakaan…)

Koululaista kiinnosti tällä kertaa erityisesti tunnelit.

Itsekin muistan miten jännää siellä oli aikoinaan seikkailla. Pimeissä, kosteissa luolissa…Välillä mentiin ihan käsikopelolla. Nyt olimme varautuneet taskulampulla, mutta totesimme että aina kun löytyi vähänkin syvemmälle vievät portaat, kohta oli ovi vastassa eli kulku oli blokattu (tosin osassa luolista oli niin isot lätäköt ja lisää vettä tippui katosta, että olisi oikeastaan ollut hyvä olla kumisaappaat).

Onkohan kyseessä sortumisvaara vai haluttu vaan estää porukkaa kulkemasta ja kuluttamasta perintökohdetta? Toki turvallisuutta on varmasti yleisesti parannettu pikkutytön traagisen putoamisen jälkeen kesällä 2004 mutta en tiedä koskeeko tunneleita vai vain korkeita paikkoja mistä voi pudota.

 Kiipesimme myös Kustaanmiekalle, minä ensimmäistä kertaa. Olipa huikeat näkymät!

  Saaristoa parhaimmillaan.

Kustaanmiekan pikkuisella uimarannalla kävimme myös. Esikoisella oli uikkarit mukana mutta eipä tuo innostunut uimaan – kaksi tyttöä kun nousi vedestä hampaat kalisten. Ja johan me juhannuksena uitiinkin ihan sydämen kyllyydestä. 

Kahvila Samovaariin menimme pitämään iltapäivän sadetta. Tunnelmallinen ihana kahvila vanhassa puutalossa – ja taivaallista juustokakkua! Lapselle minttujäätelöä (se oli jo varmaan syöty kun kuva otettiin :D)

Väsyy ne koululaisenkin jalat...

Siinä meni se ihana kesäpäivä <3