Tänään otin vanhemman lapseni mukaan työmatkalle. Yleensähän sitä juoksee bussiin tukka putkella, varsinkin nyt kun bussipysäkki on siirretty tietöiden takia aika reippaastikin kauemmaksi. Noh...kuten jokainen tietää, lapsen kanssa ei juosta, vaan jäädään ihmettelemään etanaa (onko sillä sarvet esillä?), kukkia (kato miten PALJON kukkia!), kaivinkonetta (kato, sillä oli kauhassa hiekkaa!), jne. Bussissa ihmeteltiin kovaan ääneen että onko se auton alle (viime viikolla) jäänyt lintu vielä samassa paikassa ja jos ei ole niin mihin se on hävinnyt koska eihän se voi enää lentää...Niinpä. Miten sitä itsekin jää katsomaan maisemia ja kesäisiä yksityiskohtia.
Matka oli oikeasti hauska. Lapset on hauskoja, Ja esikoinen nauttii olostaan kun saa olla rauhassa ilman uhmaikäistä pikkusiskoa :/. Nyt se tuossa istuu mun vieressä täällä työhuoneessa piirtämässä, eväänä riisikakku ja kotitekoista raparperimehua työpaikan jääkaapista. Mummi tulee sitten lounaan jälkeen hakemaan. Aika ihanaa...miten ihanaa olisikaan päästä itsekin taas mummolaan mummin lellittäväksi! Paistamaan lettuja ja nauttimaan ulkoilusta. Ehkä sitä pääsee jonain päivänä mummiksi itsekin, lapsenlapsia lellimään. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi <3